Viime vuonna siis kisadieetti alkoi huhtikuun alusta...painoa oli tuolloin rotevat 66.3kg, aivan liikaa!!. Tähtäin oli siis syksyn NFE- Jkl karsinnat syyskuussa. Dieetti sujui liiankin helposti, mutta juurikin siitä syystä pelko kunnon vajaaksi jäämisestä oli suuri.
Dieetti ei ollut kyllä mikään ideaalinen "keskity vain itseesi"-dieetti, sillä siihen mahtui paljon asioita jotka aiheuttivat stressiä...mm. ero avopuolisosta/stressi asunnon löytämisestä/muutto olivat eka osansa, isän hyvin vahvasti vaihteleva vointi/sairastelu painoi mieltä ja aiheutti paljon vierailuja hänen asuinpaikallaan, sekä myös amstaffini häiriökäyttäytyminen ja lopettaminen toivat pahaa mieltä paljon.
Pyrin kaikesta huolimatta pitämään ajatukset pääosin kiinni tavoitteessa. Kuitenkin lopputuloksena vajaaksi (LUE;LÖYSÄKSI) jäänyt kunto, veti pois halun nousta lavalle. Kun ilmoittautuminen kisaan tuli...mietin hyvin vahvasti luovuttamista. Valmentaja kuitenkin oli mieltä että lavalle noustaan. Olin kokoajan ollut sitä mieltä etten halua löysänä lavalle, mutta tilanne meni kuitenkin siihen että sinne noustiin. Muistona ei miellyttävä, kokemuksena omansa. Eliminaatiosta kotiin. Kuitenkaan tämä ei latistanut minua vaan päätin jatkaa töitä paremman kunnon eteen.
Purin paljon pettymystäni ystävilleni, sillä olin koko kesän puhunut että ruokia pitäisi pudotella rajummin ja liikuntaa lisätä, mutta sain vain käskyn pysyä annetuissa ohjeissa. Alkuperäinen suunnitelma oli kisata uudelleen heti nyt keväällä mutta kun näin kuviani, totesin että lihaa tarvitaan hyvin paljon lisää ja päätin siirtää tavoitteen alustavasti syksyyn. Irtisanoin valmennuksen ja päätin rauhassa katsella lähempää uutta vaihtoehtoa.
Muutoin viime vuodesta hyviä ,hauskoja, ihania muistoja, varsinkin kesän ajalta. Ystäväni Minnan kanssa mentiin, touhuttiin ja naurettiin <3 ilman Minnaa olisi elämäni jotain ihan muuta. Minna oli tukeni koko dieetin, läiski kisavärit pakaroihini ja puhui järkeä kun menin järjettömäksi :D syksyllä kun olimme ns.Offilla, pidettiin hauskaa mm. NFE tampereen karsintojen after partyilla sekä ihan lahdessa NFE kisojen viikonloppuna, joissa Elluki oli messissä :) Kiitos Minski, olet rakas <3
Tämä vuosi on ollut suurta työtä, haettu lihaa kroppaan. Kehitystä kyllä tullut, mutta kyllä se liha vaan mulla tarttuu tuonne alakertaan niin paljon helpommin ku yläkertaan. Nivelsairauteni vaikeuttaa yläkerran reenaamista, nivelet pettää ja tuottavat kipua. Mut periks en anna.
Työni muuttui sen verran että kolmivuorotyö kutsui taas ja täten reenaaminen hieman hankaloitui. Työt siis haittaa vapaa-aikaani. Aika ärsyttävää hei! Ehdittiin tuossa helmikuussa käymään myös vajaan vkon reissulla Kanarialla, loma meni reenaten ja itse ruokia kokaten. Teki hyvää päästä hetkeksi pois.
Mutta nyt kun lajit saaneet näkyvyyttä ja itsekin jaksanut taas seurailla lajeja..oon funtsinut...olisiko vahvuuteni kuitenkin enemmän bikinifitnessin puolella kuin bodyssa?? Asennot enemmän minua, laji muutenkin...lihaa minulla on kuitenkin moneen verrattuna aika reilusti...mutta kyllä sitä löytyy myös bikinissä niiltä, jotka siinä lajissa ovat pärjänneet....Tämä asia jätetty hautumaan...kauaa ei kyl ehdi kun kohtahan tässä pitäs jo ilmoittautua karsintaan... Dieetillä siis ollaan, jälleen...lihaa enemmän, rasvaa vähemmän, dieetin aloituspaino muutaman kg vähemmän. Alaspäin paino tulee, hitaasti kylläkin mutta varmasti?? Jälleen NFE Jkl:n karsinta tavoitteena. Tänä vuonna jos kunto ei oo kohdallaan elokuussa, en nouse syyskuussa lavalle...PISTE.
Yhden hengen perheeni kasvoi kun otin uuden koiran viime vuoden lokakuussa. Minibullterrieri Vito ilostuttaa ja vihastuttaa minua päivisin. <3
sellasta..terkuin Ruusu
ps. mut löytää myös instasta: @rinsessa_ruusunen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti